Varikset ovat palanneet Purinalle. Tai pitäisikö sanoa Hurtta-areenalle. Siinä ne vaanivat (jo nyt!) ulkokentän laidalla, kun kävimme Ikran kanssa treenailemassa tällä viikolla. Toistaiseksi saivat herkkupussit olla rauhassa treenilaukussa, mutta nuo linnunröyhkimykset käyvät avaamassa vetoketjutkin loppusyksystä. Viisaita. Ikraa linnut kiinnostavat kovasti. Hyvää häiriötreeniä saimme siis aidalla keikkuvista raakuista! Vanhoja tuttuja juttuja, mutta hieman ketjutettuna yhteen. Putkeen irtoamista ja palkka juoksevalta ohjaajalta. Putki, siivekkeen takaakiertoa eri kulmista (ja hupsista takaaleikkaus! Ei näytä haittaavan!) ja uudelleen putkeen lähetys. Lopuksi vielä "hypyn" eli siivekkeiden välistä juoksun tarjoamista ja keinun paukuttelua. Hienosti jalat löysivät takaisin keinulle, vaikka välillä asento lipsahti. Silakalla kropanhahmotus kunnossa.
Miten ihanaa on päästä treenaamaan ulkona! Auringonpaiste, lämpö ja kesäinen fiilis! Nyt kun ulkokentällä on esteet treenaan villatkin mieluiten siellä, vaikka sataisi kaatamalla. Ikra fiilistelee myös lämmintä ja viettää kaiken ajan (jos mahdollista) parvekkeella maaten auringonläntissä.
Ensi viikolla on Ikran kasvattileiri Inkoossa. Jännää! Pääsen koutsailemaan muita Ikran sukulaisia agilityn saloihin ja tutustumaan ainakin hakuun Ikran kanssa. Tiedossa treenintäyteinen, opettavainen ja hauska viikonloppu. Ikra varmasti riemastuu nähdessään sisaruksensa. Katsotaan kuinka vireenhallinta ja hallinta yleensäkin pelittää viikon päästä...:0)
Treenien teema: kokeillaan vähän kaikkea vieraassa ympäristössä. Muita liikkeitä tulee melkein päivittäin hieman kertailtua lenkeillä, mutta noutokapulaa olen varmaan kuukausi sitten näyttänyt Ikralle. Siellä se noutokapulamörkö majailee koiratavaralaatikon pimeydessä. Ruutin kanssa sai tehdä niin julmetusti töitä, että kapulasta tuli kiva. Ja vieläkin koko liike on levällään. Ikrasta taas kaikkea on kiva kantaa ja ottaa suuhun. Ainahan kaikkea voi stressata kuitenkin taitaapi olla oman pääkopan teema.
Ajatuksena olisi vauhtinoutoa ja pitoa tehdä erikseen, naksutella vauhtinoudossa luovutus lähemmäs ja lähemmäs lopulta ketjuttaa perusasento siihen. Pitoa sitten kai olisi pakko reenata, kun se uusissa tokosäännöissä on oma liikkeensä. Kai se siihen luovutukseenkin auttaisi. Kokeiltiin sitten. Hengissä selvittiin, vaikka paljon ajateltavaa saatiin!
Tötsän kiertoa uusilla mausteilla: vähän perusasentoa ennen lähetystä. Suoraan perusasennosta liian vaikea, kiinni namissa. Pienellä tauotuksella sujui! Ensimmäistä kertaa Ikrasta näki palkan olevan huono, kun takaakierrossa ei tullutkaan lelua! MISSÄPALLO? EMMÄ NAMII OTA. PALLOPALLO??!? Vauhtinoudossa Ikra otti kapulasta kiinni laipasta joka toistolla. Kapula on aika kapea ja luulen, että siksi Ikra ei tarttunut keskiosaan. Kokeillaan ensi kerralla kapulalla, joka on joko isompi tai ohjatun noudon kapulalla. Ja jotain keksiä siihen, ettei kapulaan hyökätä tassut edellä. Vinkkejä saa antaa. Korokkeelle kapula? Klikkerillä pidon kautta takaperinketjuttamalla? Ehkä enemmän pitotreeniä alkuun ja uusi kokeilu?
Se pito. Videolta näkee kolme pikkusessiota hieman lyhennettynä. Ensimmäisellä pieniä kosketuksia ja nuolemista. Toisella Ikra meni aivan lukkoon ja alkoi turhaumasta haukkua, muttei tarjonnut mitään kapulan suuntaan. Ja kolmannella sessiolla KLIK, otti suuhun kapulaa ja viimeisellä tarjoamisella jopa rauhallinen hetkellinen ote. Siihen oli hyvä lopettaa. :)
Eli vähän tottista, kehontuntemusta ja agilityn ohjauskuvioiden "kuivatreeniä". Tärkeimpänä asiana oli kuitenkin harjoitella häkkiin rauhoittumista lopuksi, jonka takia otimme suunnan Purinalle. Jättihäkki on muuttanut Konalaan eikä korista enää nättinä sisustuselementtinä olkkaria. Ensin vähän tikapuutreeniä ja reviteltiin kahden lelun leikillä. Note to self: ehkä hieman lyhyempi väli ensi kerralla tikapuureeniin.
Pituuden kepin avulla kokeilimme takaakiertoja yhdistettynä omaan liikkeeseen, jaakotukseen ja valssiin. Välillä Ikra hakee hassusti takaakiertoa vaihtaen yhtäkkiä toiselle puolelle juuri ennen kepin takaakiertoa. Välillä keppi ei ihan pysy paikallaan...Liike myös innostaa Ikraa vähän liikaa...lentävän lelun kanssa fokusoi leluun onneksi eikä minun persnahkoihin. Siedätystä siedätystä!
Lopuksi otettiin sivulletuloa, perusasentoa ja hieman namikäden irrotusta. Jostain syystä nyt kontakti tipahti löysemmäksi välillä, vaikka aiemmin viikolla sama treeni mennyt hyvässä vireessä ja skarppina. Uusi paikka uudet kujeet? Takana tiellä kulkenut tuttu koira? Ehkä ensi kerralla vain imutus ja parin askeleen seuruut. Vaihdot meni kivasti ja paikallaolo alkaa sujua! Jopa kotona pienillä häiriöillä eli puoliksi seinänkulman taakse, namikipon laskeminen maahan+nostaminen ja lelun laskeminen+nostaminen. Tähän iso helpottunut JEE!
