Uusi vuosi.

Ikra on jo 14 viikkoa! Hurjan nopeasti aika menee. Uusi vuosi meni rauhallisesti ja paukuista välittämättä. Löysimme jo hetkeksi seesteisen yhteiselomoodin, mutta nämä hurjat pakkaset haastavat kyllä omistajan kekseliäisyyttä. Kuinka väsyttää energinen ja iso pentu niin, että kaikki ulokkeet eivät jäädy irti -24-asteessa? Kätevä emäntä pääsi vauhtiin ja tuloksena tämä oranssia kaalimatoa muistuttava pötkylä. Ei ole enää kylmä ja onneksi näyttää ok:lta, kun Pomppa on päällä. :D Että tänne vaan kaikki keskeneräiset ompelutyöt. Kierrätystä parhaimmillaan: vanha kaulaliina jumpperiksi ja vanhasta peitosta lelu.

Kasvattajan antama peitto koki muodonmuutoksen. Iikkis tykkää!

 

"Soittakaa elsu-ihmiset paikalle!"

Eilen ratkaisimme kylmyysongelman käymällä Ojangon koiraurheilukeskuksessa agilitykisoja seuraamassa. Ikrahan siitä riemastui, kun kaikkea hullun ihanaa oli PALJON. Koiria, ihmisiä, hulinaa! Jee! Paljon rapsuttelijoita, kivoja ystävällisiä koiria ja saatiin lopuksi oikein hyvät leikki- ja rauhoittumistreenit. On muuten alkanut saalisvietti kehittyä vaavalla! Ja irtoaa aika kivoja murinoita välillä.

Kukas siellä aidan toisella puolella menee radalla?

Hevosia kävimme toisen kerran moikkaamassa ja tällä kertaa oltiin heti kavereita. Shettikset ja Ikra tuijottelivat toisiaan pitkän tovin, shettikset korvat ystävällisesti hörössä ja Ikra villisti häntää heiluttaen. Lopuksi seurasimme tunteja maneesissa. Hepat saivat kulkea aivan vierestä ja Ikra veteli hirsiä suurimman osan ajasta. Itse olin tippa linssissä, kun entinen rakas hoitohevoseni tuli tunnin jälkeen nuuskimaan Ikraa. Mikä kohtaaminen.

"Kuka sä oot?"

 

Iikkis Ruskeasuon maneesissa.

Iltaisin olemme usein lähteneet "varalauman" kanssa liikenteeseen. Aikamoinen joukko ollaankin. Ihan vähän lavastettu tilanne. Loppuun terveiset tämmöseltä espoonrusettikorva-saukolta!

Melba, Ruuti, Ryyni ja Ikkis.

 

Ehkä ne jäätyi tohon asentoon?