sunnuntai 20. elokuuta 2017

Himos.

EDIT: Tägeihin lisätty moniniveltulehdus, jotta aiheesta tehdyt kirjoitukset löytyy helposti. Tässä vaiheessa Ikran oireita hoidettiin vielä jännevammana. Muut kirjoitukset aiheesta löytää klikkaamalla IMPA tai moniniveltulehdus-tägiä blogin sivussa.

Miten sitä voikin päivät hurahtaa niin tekemättä yhtään mitään? Koirien kanssa puuhailua, saunomista, kahlailua järvessä, lukemista ja syömistä. Ikra ja Proffa eivät saaneet juosta vapaana Ikran jalkojen takia, mutta silti koirat olivat aivan naatteja. Mökillä oli kyllä paljon väsyttävää tekemistä: hiljaisen mökkikylän tarkkailua terassilta, joka päivä jälkitreeni ja vieraiden kanssa seurustelua. Ja tietty parhaan kaverin kanssa nujuamista! Proffa on kyllä ihana kaveri Ikralle. Harmi vaan, kun loma meni vähän tylsästi jarrutellessa, mutta kaverukset ottivat kyllä kaiken irti mökkihauskuudesta (hihnoista huolimatta). Proffasta kuoriutui loman aikana oikea jälkikoira! Tyypillä on lahjoja hommaan. Rauhallinen, tarkka ja luontaisesti matalalla nenällä työskentelee. 


Vahdissa.


Ihana pölvästi <3

Pieni epäilys herännyt, että olisiko pitkä automatka Helsinki-Oulu-Helsinki voinut laukaista tulehduksen. Olihan se omallekin ahterille kova pala. Lauantaina, automatkan jälkeisenä päivänä, Ikra oli todella köpönä ja sai kipulääkettä. Sunnuntaina sama jatkui, tosin lievempänä. Uinti tai oikeastaan kahlailu vedessä tuntui auttavan mökillä. Luonnon omaa kylmähoitoa. Loppuviikosta kävely oli jo täysin puhdasta. Fyssarille päästään heti alkuviikosta, onneksi. Mökillä oli kyllä ihana rauha ja leppoisa tunnelma. Tätä voi fiilistellä kun alkaa illat pimetä.


Lapsuuden nameja!

<3

Kroohpyyh.

...ja kameran spessuefektit löytyi!

Ihanimmat <3