Se pyörii!

Vihdoin! Kokonainen ympyrä etujalat korokkeella seisten. Ensimmäistä kertaa alustana Lidlistä ostettu tasapainotyyny. Hieman haparointia, mutta melkein kokonainen ympyrä. Testissä myös kännykkäständi (2e) Tigerista, mustekala-malli, todella kätevä! Saa kiinni melkein mihin vaan lonkeroiden ansiosta ja päällä on pyörivä pallonivel. Harjoitus tekee mestarin, ehkä ensi kerralla Ikran pää tulee mukaan kuvaan... 

Mustekalahärpätin.

Vaikeampi puoli vaihtuu kerrasta toiseen, tällä kerralla myötäpäivään oli haastavaa. Tästä olisi tarkoitus muokata perusasento. Seuraavaksi pyöriminen pitää saada vahvemmaksi molempiin suuntiin. Vielä on pitkä matka edessä ennen kuin lopputulos alkaa näyttää perusasennolta, mutta eipähän tarvitse myöhemmin tuskailla takaosan käyttöä käännöksissä! Haluaisin Ikran pään olevan suoraan ylöspäin seuruussa eikä kääntyvän sivulle. Yritän tämän pitää mielessä palkatessa jo tässä vaiheessa, mutta hitsi kun pentu ottaa ruuan rajusti! Note to self: hanskat.

Lopuksi otettiin vielä pienet vaihdot. Kriteerinä kaikissa vaihdoissa on pitää vähintään takatassut paikallaan, mutta maahan-seiso-vaihdot olisi tarkoitus hissinä suorittaa kaikki tassut paikoillaan. Olen opettanut vaihdot niin, että aluksi opetin sanalliset käskyt erikseen varmoiksi. Tämän jälkeen harjoittelimme istu-maahan ja maahan-seiso-kombinaatioita ihan vaan namin perässä houkutellen ja naksuttimella merkaten, jotta sain liikeradat oikeiksi. Nyt tehdään kaikkia sekaisin, kun Ikra on alkanut tajuta idean ja onnistuu jo ilman houkuttelua osa. :) Mikä on teillä vaihtojen kriteerinä tai kuinka olette opettaneet vaihdot?

Hui, kynsisakset!

Vai jee, kynsisakset? Kynsienleikkuu sujui ensimmäisen kuukauden ajan Ikran vedellessä sikeitä, mutta joulun alla Ikra heräsi. Tuohan tekee jotain mun tassuille. Pitää niistä kiinni. Nips-ääni kuuluu. Kynnessä tuntuu hassulta - EN ALA.

Ensimmäisen kerran Ikran havahduttua leikkaamiseen yritin jatkaa muina naisina toimenpidettä, mutta Ikran mielestä homma oli siinä. Pakkoa en edes halunnut kokeilla, siitä seuraa vain huonoa näissä hommissa. Ikran kanssa on jo huomattu, että napakka pitää olla, mutta hyvällä. Kynsienleikkuu hoidettiin tammikuun ajan poikaystävän syöttäessä Ikraa, mutta ylpeyshän siinä kärsi kun ei yksin pystynyt hommaan. Eli naksutin kauniiseen käteen ja homma alusta. Ehkä meidän oppimisprosessista on joillekin muille apua. :)

Kynsisaksina meillä on klassikot eli Miller'sit.

Ikran step-by-step "Manikyyrista mukava" naksuttimen avulla:

1) Kynsisaksiin vastaehdollistaminen: kynsisaksista kiinnostuminen, nuuhkiminen ja neutraali suhtautuminen - kaikesta merkkaus ja nami. Aikaa kului: 1 treenikerta.

2) Kynsienleikkuuasennon opetus: meillä tyynyn päällä sohvannurkassa istuen/maaten, jolloin saan ruokakulhon sohvalle odottamaan. Ruokakulho toimii myös targetina, jota Ikra voi tuijotella odottaessaan vesi kielellä herkkuja. Herkkuja sai aluksi kunhan vain joku osa kropasta oli tyynyllä. Ikra on niin haka jo erilaisissa alustahommissa, että melkein heti pystyi pyytämään istumista tyynyllä. Aikaa kului: 1 treenikerta.

3) Jalkojen nostot - opetettu jo erikseen. Tähän lisättiin tassusta kiinni pitäminen, aiemmin harjoitellut varpaiden+kynsien koskettelu ja ajan pidennys sekunti kerrallaan, kunnes tassusta pystyi pitämään kiinni ja matkimaan kynsienleikkuutilanteen vaatimia asentoja. Eniten aikaa kului tassusta kiinnipidon opettamiseen, koska olen (hölmösti) opettanut Ikran nostamaan jalat kosketuksesta...Ikra ei meinannut aluksi millään ymmärtää, vaan pakeni painetta takajaloille ja peruutteli. Kosketusvihjeeksi nostosta tästä eteenpäin kosketusalustalla jalan yläosaan koskeminen, niin tulevaisuudessa tuomaritkin saa kopeloida ilman Iikkiksen akrobatiaesitystä. Aikaa kului: 4-5 treenikertaa.

 4) Kynsisakset mukaan soppaan ja ketjutusta. Kynsisakset käteen ja kynsienleikkuutyynylle, click! Kynsisakset, tyynylle, istuminen viereen, click! Kynsisakset, tyynylle, istuminen viereen, tassusta kiinni, click! Kaikkien tassujen läpikäynti, kynsisaksilla kynsiin koskeminen ja lopulta vähän kerrallaan kynsien lyhennys. Aikaa kului: 2-3 treenikertaa.

Eli reilussa viikossa sain opetettua Ikralle halutun käytöksen. Olishan sen voinut heti tehdä. Mutta suutarin lapsi jne...Toistaiseksi palkkaan jokaisesta kynnestä, mutta vähän kerrallaan siirrytään useamman kynnen leikkaamiseen kerralla.

 P.S. Tämmönen varustus neidillä on nyt! Inkisiivit nätisti rivissä. Kulmurit kun vielä vaihtuisi niin kaikki hammaskaluston ulottuvilla olevat kiittävät. Neiti osaa jo varoa kiitettävästi, mutta leikin tuoksinnassa saattaa välillä suuhun eksyä muutakin kuin itse lelu...au.

Piraija-Ii.

Aurinkoon.

Mikä ihana sää! Aamulla jo mietin unenpöpperössä, että lyhyempi lenkki tällä kertaa, mutta eihän näin upeasta säästä voi olla nauttimatta! Kouluhommat hoituu illemmallakin. Otettiin kamera mukaan, suunta lähipelloille ja nautittiin.

Häntyli & Hupsutin

Perjantai-iltapäivänä pääsimme vihdoin moikkaamaan Ikran veljeä Hugoa! Matka mentiin kahdella bussilla ja Ikra ihastutti kovasti kanssamatkustajia. "Kompakti pakkaus" oli yhden miehen kommentti, kun Ikra matkusti niin pienessä tilassa jalkojen välissä täpötäydessä bussissa.

Missä bussi?

Voi sitä riemua! Veli oli ihana ja iso! Monta senttiä korkeampi ja painoakin jo 23kg. Ja olipas mukava hieman vaihtaa kuulumisia ja saada vertaistukea. Kakarat riehuivat monta tuntia ja Hugo olisi jaksanut vielä sisälläkin. Ikra oli sisällä kiinnostuneempi Hugon herkullisista luista, mutta kiitettävästi lähti mukaan ilonpitoon. 

Epäilemme Hugon omistajan kanssa kaikkia pennuista rivissä istuen otettuja kuvia photoshopatuiksi tai pentuja rauhoitetuiksi. Näin hyvin meidän yritykset sujuivat:

Ikra vas. ja Hugo oik.

Korvakaveri!

"Hei jos ne hyppäis tähän niiku tiskille!"

Jipii!

Innolla odotetaan seuraavaa kertaa. :)

"Heippa veikka!"

Hieno Hugo.

Purinalla.

Ikran tulevaa agilityuraa ollaan pohjustettu tasapainoa kehittävillä tempuilla, joista toivottavasti saisin taas videoitua koostetta nyt kun kameran akku on löytänyt takaisin Espooseen. Agilityn ja muiden fyysisten lajien kanssa ei mielestäni voi olla liian varovainen, varsinkaan kun tutkimustietoa lajien vaikutuksesta nuorten eläinten terveyteen ei ole turhan paljoa tietoa. Kävin seuramme järjestämällä fysioterapeutti Anna Boströmin luennolla tammikuussa, jossa aiheena oli koiran fysiikka, agilityn erityisvaatimukset ja koiran ikäkausien mukainen turvallinen treenaaminen. Luennolla sävy oli sama: pohjustavat treenit ovat avainasemassa ja lajikunto+esteosaaminen rakennetaan vasta fyysisesti valmiille nuorelle aikuiselle koiralle, joka on lopettanut kasvunsa.

Ikran kanssa ei tulla tekemään oikeastaan mitään esteitä ennen luustokuvia, mutta paljon on opeteltavaa ennen esteille pääsyä. Tällä kerralla cockerspanieli Möö oli mukana treenaamassa "isojen tyttöjen" asioita ja Ikra pääsi omia baby-juttujaan tekemään. Oli hauskat leikit!

"Pääsenks mäki?"

Iikkis hetken paikallaan.

 Aiemmin viikolla Ikra pääsi harjoittelemaan rauhoittumista ja häiriössä toimimista, kun oltiin (taas) sadetta paossa Purinalla. Hienosti kakara keskittyi, vaikka vieressä tehtiin rataa ja toisella puolella hallia juoksi lapsi pienen koiran kanssa. Lapset ovat Ikran heikko kohta. Ne on vaan niiiiiin ihania. Tehtiin vain tuttua kohteen kiertämis-temppua, kun muutakin ajateltavaa oli. Korvatkin kaikessa tohinassa menivät mukkelismakkelis!

 Pääpaino oli häkkitreenissä, mutta häkkihän on yhtäkkiä kutistunut pieneksi! Ikran häntä meinasi jäädä jatkuvasti häkin alaosan reunaan kinnaamaan maahanmenossa ja suorana ei enää mahdu makaamaan. Eli uudella häkillä alkaa olla kiire! Missä vaiheessa se vauveli on muka ehtinyt näin venähtää? Hahhah noita orava-ääniä tuossa häkkivideossa. Koittakaa kestää.

Kameraakin yritin ulkoiluttaa, mutta halliolosuhteet ovat aika haastavat. Ei ihan Pätys-laatua nyt saatu. Tässä kuitenkin vähän kuvia Ikran treenien lomasta. :)

Ikkis miettii, että pääseekö enää?

Huokaus.

Seinäkäytöstä harjoittelemassa.

Vekkuloinnit lähtee än-yy-tee...

...NYT! Millonpääseemennäänjo!

4kk.

Ikra täytti neljä kuukautta. Viikkoa on vietetty heiluen milloin missäkin ja sukkuloiden Helsingin ja Espoon väliä. Syypäitä tähän ovat pienet villatirriäiset! Melban eli Ruutin siskon pennut ovat reilu kolme viikkoa vanhoja. Mammalla metabolia käy niin kierroksilla, että ulos on päästävä kerran äitini työpäivän aikana. Usein Ikra on mukana ja rentoutuu omassa "yksiössään" sillä aikaa kun x-määrä villakoiria pääsee tarpeilleen. Tässä Ikran menoa sekalaisina kännykkäkuvina tältä viikolta.

15kg koiranruokaa ja 17kg pentu kulkee näin näppärästi - ainakin välillä.

Taas se nukkuu! Tässä fysioterapeutilla, Vili käsiteltävänä pöydällä.

Saatiin lumi takas! Ainakin hetkeksi.

Kukkuu! Oon söpö. Puren sua mun ikenillä.

Uusi panta löytyi alelaarista.