Ensimmäinen päivä uudessa kodissa.

Ikra veteli sikeästi unia koko yön 23-07. Pari kertaa kävi pussaamassa naamaa, mutta painui heti takaisin unten maille kun laitoin takaisin pedille. Onneksi on koiralla hermot kohdillaan, sillä omistajalla on parantamisen varaa. Pyörin ja hyörin enkä nukkunut kuin muutaman tunnin yhteensä, kun ajatuksissa oli vain pentupentupentu.

Ikra toimitti hienosti ulos tarpeensa koko päivän ajan, lukuunottamatta kahta pientä pissaa. Olisi se pitänyt arvata. Ja kyllä sitä pissaa riittääkin noin pienessä otuksessa. Ekan päivän ohjelmassa oli jatkaa edellisiltana opeteltua eli naksuttimeen ehdollistamista. Ikra oppi vikkelään molempien "klikkerieni" eli muoviklikkerin ja suullani tekemän merkkiäänen, jota on kätevä käyttää kun se klikkeri on taas jossain hukassa. Ikra opiskeli myös silmiin tillittämistä, luoksetuloa ja nenäkosketusalustan alkeet. Vieraitakin meillä kävi, sillä opiskelut eivät odota, vaikka taloon pentu tulikin. Päivän sosiaalistaminen, check! Kiitokset siitä. Päivämme kuvina eli miljoona nukkuva koiranpentu-kuvaa:

Leikkitätimme Päve.

"Tee joku hassu ääni"

Ihanin.

Viisain.

Ja kaunein. Tietty.

Ikra tuli taloon.

Joulu tuli aikaisin Espooseen maailman parhaimman pehmeän paketin muodossa. Kädet innostuksesta täristen ja levottomien, jo monta yötä jatkuneiden pentu-unien jälkeen ajoimme kasvattajalle. Tämmöinen reipas pieni beussin-alku sieltä tarttui mukaan! Kiitos kasvattajalle luottamuksesta ja maailman ihanimmasta otuksesta. Tässä tulee Ikra eli neiti Keltainen!

Maailman ihanin (ja rumin) ufolelu.

Ikra <3

Heti Espooseen päästyämme kävelimme tutustumaan lähinurmikkoon ja suuntasimme pienen ihmettelyn jälkeen sisälle. Asunnon, vesikupin ja lelujen esittelyn jälkeen Ikra löysi peilin. Siellä olis ollut maailman kivoin leikkikaveri, jolle piti kovaäänisesti kiljahdella ja kutsua leikkiin. Päätin peittää peilin vielä toistaiseksi säästääkseni naapurien hermoja. Tämän jälkeen Ikra löysikin maailman rumimman lelun sieltä lelukopasta. Tietty se oli paras ja sitä tapettiin seuraava tunti. Iltaruoka meni alas naksuttimeen tutustuessa ja katsekontaktin opetuksessa. Viisas pikku-tirri tuijotteli heti silmiin vakavana! On se taitava. Kävimme myöhemmin pari kertaa ulkona miettimässä tarpeiden tekoa, mutta sadesää ei kauheasti innostanut. Tunnin riekkumisen jälkeen Ikra simahti. Nyt kaikille (ja toivottavasti myös meille) levollisia unia. Ihana Ikra.

Pennut 6 viikkoa.

Kamera jäi kaikessa innostuksessa kotiin latautumaan. Kännykkäkin unohtui autoon, kun pienet fransmannit olivat portailla odottamassa. Tällä kerralla pennut olivat jo koiria! Tutkimista, kontaktinottoa ja naskalihampaita. Kättä koristivat punaiset naarmut kotimatkalle päästessä. Painoa pennuilla on jo kuutisen kiloa. Suosikeiksi nousi tällä kertaa neidit Keltainen ja Roosa. 

Vierailun jälkeen mietin kovasti pentuja. Keltainen on osoittanut koko pentuajan tasaista rohkeutta ja uteliaisuutta, neiti Punainen jäi mieleeni ensimmäiseltä kerralta ja neiti Roosa toiselta. Kaksi päivää vierailuni jälkeen pennut pentutestattiin. Pentutestissä nartuista erottui (yllätys) neiti Keltainen. Testissä neiti Keltainen osoitti hyviä hermoja, laumaviettisyyttä ja rohkeutta. Taidatte arvata kuka meille tulee?